Ennakkotieto - muutokset mahdollisia!


Opetushallinnon perusopinnot 25 op

Tavoite
Monitieteisen opintokokonaisuuden tavoitteena on antaa valmiudet toimia koulujen ja oppilaitosten johtotehtävissä sekä muissa opetusalan hallinnollisissa tehtävissä.

Opintokokonaisuuden suorittaminen täyttää opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 2.4 § säädetyn vaatimuksen rehtorilta vaadittavista opinnoista. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevassa asetuksessa (2 §) todetaan, että   "rehtoriksi on kelpoinen henkilö, jolla on: 1) ylempi korkeakoulututkinto; 2) tässä asetuksessa säädetty asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus; 3) riittävä työkokemus opettajan tehtävissä; sekä 4) opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus."

Sisältö
Opetushallinnon opintoihin kuuluu kaikille pakollisia (17 op) ja vapaava-lintaisia opintojaksoja (vähintään 8 op). Oikeustieteen ABC -opintojakso on edeltävä pakollinen opinto Yleishallinto-oikeus-opintojaksolle. Muutoin kokonaisuuteen kuuluvien opintojaksojen keskinäinen suoritusjärjestys on vapaa, mutta opiskelijaa suositellaan aloittamaan kaikille pakolliset opinnot Oikeustieteen ABC - ja Yleishallinto-oikeus -opintojaksoilla.

Pakolliset opintojaksot:
5311024 Oikeustieteen ABC 2 op
5311304 Yleishallinto-oikeus 5 op
5311316 Koulutusoikeus 5 op
5311307 Virkamiesoikeus 5 op

Valinnaiset opintojaksot:
5311305 Informaatio-oikeus 5 op
5311209 Finanssihallinto-oikeus 5op
5311306 Kuntien ja maakuntien hallinto 5 op (aiemmalta nimeltään Kunnallisoikeus)
AY2230208a Arviointi kehittämisen tukena, aikuiskasvatustiede 3 op tai
AY2230208b Arviointi kehittämisen tukena, kasvatustiede 3 op
AY2230211 Koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmä 3 op
AY2230213 Työssä oppiminen ja henkilöstötyö 3 op
AY2240207 Organisaatiopsykologia 3 op
AY5210104 Johtamisen perusteet 6op

Suoritustapa
Opintokokonaisuus sisältää opintojaksoittain määriteltyjä erilaisia suoritustapoja: kirjallisuustenttejä ja verkkokursseja.  Oikeustieteellisten opintojaksojen yhteydessä Mikkelin kesäyliopisto järjestää (vapaaehtoista) luento-opetusta. Joidenkin opintojaksojen suorittamismahdollisuuksia on aikataulutettu. Oikeustieteellisillä opintojaksoilla on opintojaksottain määritellyt tenttipäivät (ma 16-20 ja/tai pe 8-12),  lukuvuoden aikana noin 4-5 tenttimahdollisuutta/opintojakso.

Kohderyhmä
Opinnot sopivat henkilöille, jotka työskentelevät koulujen tai oppilaitosten johtotehtävissä tai ovat hakeutumassa vastaaviin tehtäviin.

 

Infotilaisuus Opetushallinnon perusopinnoista sekä muista Itä-Suomen avoimen yliopiston oikeustieteiden opintotarjonnasta (Hallinto-oikeuden perusopinnot 25 op, Työ- ja virkamiesoikeuden perusopinnot 25 op, Yleiset oikeusjärjestysopinnot 60 op) järjestetään torstaina 7.9. klo 17.00 alkaen Mikkelin kesäyliopistossa, Lönnrotinkatu 5, Mikkeli.

Paikalla opinnoista kertomassa sekä kysymyksiin vastaamassa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston suunnittelija Seija Tuominen sekä
Mikkelin kesäyliopiston henkilökuntaa.

Olet lämpimästi tervetullut kuulemaan lisää opinnoista!

Opintojen rakenne (klikkaamalla lisätietoa)

  • Oikeustieteen ABC 2 op

    Sisältö
    Opintojakso on tarkoitettu opiskelijoille, joilla ei ole aiempaa kokemusta oikeustieteen opinnoista. Opintojaksolla perehdytään oikeustieteen perusteisiin. Lisäksi opintojaksolla opitaan käyttämään keskeisiä oikeudellisia käsitteitä ja lukemaan lakia.

    Osaamistavoitteet
    Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perusvalmiudet suoriutua oikeustieteen opinnoista. Opiskelija tuntee oikeudellisen sääntelyn ja oikeusjärjestyksen perusteet sekä julkisoikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden peruskäsitteet.

    Oppimateriaalit
    Oikeudellisen ajattelun perusteita. Oikeustieteiden pääsykoekirja 2012.
    Toim. Tapio Määttä. Oikeustieteiden laitos, Joensuu 2012. Oppikirja on
    luettavissa Internetissä: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-
    952-61-0766-0/urn_isbn_978-952-61-0766-0.pdf

    Suoritustavat
    Itsenäisesti opiskeltava kirjallisuus ja sen tenttiminen.
    Tenttimisvaihtoehtoja on kaksi
    a) sähköisenä tenttinä suoritettava tentti (https://stentti.uef.fi ). Opiskelija
    voi suorittaa tentin haluamanaan ajankohtana 1.9.2017–31.5.2018 Jo-
    ensuun, Kuopion tai Savonlinnan kampuksen stentti-tiloissa. Tenttiä ei
    voi uusia ennen edellisen tentin tulosten julkaisua.
    b) oikeustieteiden laitoksen yleisessä tentissä. Yleisessä tentissä opin-
    tojakso on tentittävissä kaksi kertaa syksyllä ja kaksi kertaa keväällä,
    tenttiajankohdat ja ilmoittautuminen WebOodissa.

    Arvostelu
    Hyv-hyl. Tentti on 30 kysymyksen monivalintatentti, josta opiskelijan on saatava oikein 15 kohtaa.

    Opettaja
    Jonna Kosonen

    Lisätietoja

    Opetuskieli suomi. Opintojakson tenttiä voi harjoitella Moodle-ympäristössä.

  • Yleishallinto-oikeus 5 op

    Sisältö
    Hyvä hallinto, hallintomenettely, oikeusturva hallinnossa

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija tuntee hyvän hallinnon ja hallintomenettelyn keskeiset vaatimukset ja hallinnon oikeussuojajärjestelmän keskeiset elementit ja osaa soveltaa tietojaan hallinto-oikeudellisiin tyyppitilanteisiin.

    Oppimateriaalit
    Heikki Kulla: Hallintomenettelyn perusteet, 9. uudistettu painos (2015) s. 1 – 359. Teos luettavissa sähköisesti Suomen laki -palvelussa.
    Väätänen, Oikein ja joutuisasti, 2011, luku III (s. 139-295).
    Harjula – Prättälä, Kuntalaki – Tausta ja tulkinnat, 2015 (luku 16 Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus, s. 881–965)
    Säädökset:
    Hallintolaki (434/2003).
    Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003).
    Kielilaki (423/2003).
    Hallintolainkäyttölaki (586/1996), luvut 1-6, 11-13.
    Kuntalaki (410/2015), luku 16
    Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930).

    Opetus ja suoritustavat
    Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Säädöksiin ja kirjallisuuteen perustuva kuulustelu. Lisäksi luennot Mikkelin kesäyliopistosssa syksyllä 2017 ja niihin sisältyvät harjoitukset. Neljä
    kuulusteluista järjestetään oikeustieteiden laitoksen yleisissä tenteissä. Yleisten tenttien lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojakson kuulustelu vaihtoehtoisesti moodle-oppimisympäristössä.

    Arvostelu
    0-5

    Opettajat
    Ulla Väätänen ja Jonna Kosonen

    Edeltävät opinnot
    Muille kuin oikeustieteen tutkinto-opiskelijoille kurssia
    edeltävänä pakollisena suorituksena Oikeustieteen ABC-kurssi.

    Lisätietoja
    Opintojaksolla on käytössä Moodle-alusta.

  • Koulutusoikeus 5 op

    Sisältö
    Koulutusjärjestelmän oikeudellinen normipohja ja rakenne, oppilaan/opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet, koulutusoikeuden ajankohtaisia kysymyksiä.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija tuntee koulutuksen lainsäädännön tavoitteet ja oikeudenalan oikeusperiaatteet, koulutusta koskeva perus- ja ihmisoikeudet, sekä oppilaan/opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet. Opiskelija saa valmiudet tunnistaa opetustoimen alalla esiintyviä oikeudellisia ongelmia ja ratkaista niitä. Opiskelija tuntee oikeuslähteet, joista saa tukea ongelmien ratkaisemiseen.

    Oppimateriaalit
    Hakalehto (toim.): Lapsen oikeudet koulussa. 2015, josta luetaan seuraavat artikkelit:
    1) Arajärvi: Lapsen ja koulutuksellisen hyvinvoinnin takaaminen, s. 10–
    48,
    2) Lahtinen – Haanpää: Oppilashuolto perusopetuksessa – näkökulmia
    moniammatillisen yhteistyön toimivuuteen, s. 132–168,
    3) Mäntylä: Kun mikään ei auta: opetuspaikan muuttaminen ratkaisuksi
    koulukiusaamistilanteisiin? s. 252–278.
    4) Hakalehto-Wainio, Oppilaan oikeudet opetustoimessa, 2012.
    Kosonen – Miettinen – Sutela – Turtiainen: Ammattikorkeakoululaki,
    2015 (ei lukua 2, s. 41–96)

    Säädökset:
    Perustuslaki (731/1999)
    Perusopetuslaki (628/1998).
    Lukiolaki(629/1998).
    Laki ammatillisesta koulutuksesta(630/1998).
    Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta(631/1998).
    Ammattikorkeakoululaki (932/2014)
    Yliopistolaki (558/2009).
    Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

    Opetus ja suoritustavat
    Vaihtoehto 1: Kursin oppimateriaalin tenttiminen yleisenä tenttipäivänä.
    Vaihtoehto 2: Luentokurssille osallistuminen (15 t) + kurssilla annettujen
    tehtävien palauttaminen + kirjallisuuden tenttiminen yleisenä
    tenttipäivänä. Opiskelija saa jättää vastaamatta valintansa mukaan
    yhteen tenttikysymykseen tentissä

    Arvostelu
    0-5

    Opettaja
    Suvianna Hakalehto

    Lisätietoja
    Muille kuin oikeustieteen tutkinto-opiskelijoille (HTK/HTM, ON/OTM) suositellaan opintojakson 5311024 Oikeustieteen ABC 2 op suorittamista.

  • Virkamiesoikeus 5 op

    Sisältö
    Valtion virkamiesten ja kunnan viranhaltijoiden oikeudet, velvollisuudet ja vastuu, virkasuhteen ottaminen ja virkasuhteen päättäminen, virkaehtosopimusjärjestelmä sekä yhteistoimintamenettely kunnissa.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija tuntee valtion virkamiesten ja kuntien viranhaltijoiden oikeusasemaa sekä kollektiivista virkamiesoikeutta koskevat keskeiset säännökset niin, että osaa soveltaa tietojaan tyypillisiin virkamiesoikeudellisiin tilanteisiin.

    Oppimateriaalit
    Koskinen - Kulla, Virkamiesoikeuden perusteet, 2013. Oppikirja on saatavilla sähköisesti Talentumin Verkkokirjahyllystä.
    Kulla, Julkishenkilöstön asema: systematiikkaa ja sekamuotoisuutta, Lakimies 7–8/2006 (Edilex).
    Saloheimo, Työ- ja virkaehtosopimusoikeus, 2012 (virkaehtosopimuksia koskevat osat). Oppikirja on saatavilla sähköisesti Talentumin Verkkokirjahyllystä.

    Säädökset:
    Valtion virkamieslaki (750/1994).
    Kuntalaki (410/2015), luku 11.
    Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003).
    Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003).
    Valtion virkaehtosopimuslaki (664/1970).
    Kunnallinen virkaehtosopimuslaki (669/1970).
    Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa
    (449/2007).

    Opetus ja suoritustavat
    Luennot Mikkelin kesäyliopistossa sekä omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Säädöksiin ja kirjallisuuteen perustuva kuulustelu.

    Arvostelu
    0-5

    Opettaja
    Tarmo Miettinen

    Edeltävät opinnot
    Ennen virkamiesoikeuden kurssia suositellaan
    Yleishallinto-oikeus (5311304) opintojakson suorittamista.

  • Informaatio-oikeus 5 op

    Sisältö
    Sananvapaus, julkisuusperiaate ja sen toteuttaminen, salassapitovelvoite ja henkilötietojen suoja.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija tuntee informaation käsittelyyn ja hallintaan vaikuttavan lainsäädännön sekä osaa soveltaa sitä käytännössä.

    Oppimateriaalit
    Voutilainen, Oikeus tietoon - informaatio-oikeuden perusteet, 2012 tai uudempi.
    Neuvonen, Viestintä- ja informaatio-oikeuden perusteet, 2013, s. 13–120 ja 162-244
    Voutilainen, Yliopistojen asiakirjahallinnon oikeudellisia kysymyksiä, 2010. (Edilex-artikkeli)
    Mäenpää, Liikesalaisuudet viranomaisen toiminnassa, 2006. (Edilex-artikkeli)
    Voutilainen, Julkisuus ja henkilötietojen suoja oikeustieteellisessä tutkimuksessa 2015 (Edilex)
    Voutilainen, Tiedonsaanti rikosoikeudenkäyntiin liittyvistä asiakirjoista 2016 (Edilex)

    Säädökset
    Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999).
    Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa (381/2007)
    Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007)
    Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (372/2010)
    Asetus viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta (1030/1999).
    Valtioneuvoston asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010).
    Henkilötietolaki (523/1999).
    Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä (460/2003).
    Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/2009).
    Arkistolaki (831/1994).
    Rikoslaki (39/1889) 38 luku, 40 luku 5 §.

    Opetus ja suoritustavat
    Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin.

    Arvostelu
    0-5

    Opettaja
    Tomi Voutilainen

    Edeltävät opinnot
    Yleishallinto-oikeuden kurssin suorittaminen (pakollinen vaatimus)

  • Finanssihallinto-oikeus 5 op

    Sisältö
    Finanssihallinto-oikeuden keskeinen sisältö

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija tuntee valtion ja kuntien toiminnan ja talouden suunnittelua, talousarviota, tilinpäätöksen ja talouden valvontaa
    koskevan lainsäädännön pääpiirteet sekä valtionavustuksia ja julkisia hankintoja koskevan sääntelyn.

    Oppimateriaalit
    Myrsky - Svensk - Voutilainen, Suomen finanssioikeus, 2014, s. 351–503 ja 545-585.
    Määttä – Voutilainen, Julkisten hankintojen sääntely, 2016.

    Säädökset
    Keskeiset:
    Suomen perustuslaki (731/1999)
    Kuntalaki (410/2015)
    Laki valtion talousarviosta (423/1988) ja asetus valtion talousarviosta (1243/1992).
    Laki julkisista hankinnoista (348/2007), kunnes uusi hankintalaki on tullut voimaan.
    Asetus julkisista hankinnoista (614/2007)
    Valtionavustuslaki (688/2001)
    Oheiset:
    Laki valtion lainanannosta ja valtiontakauksesta (449/1988).
    Laki valtion liikelaitoksista (1062/2010).
    Laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta (1368/2007).
    Valtion maksuperustelaki (150/1992).
    Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta (676/2000).
    Laki valtiontilintarkastajain eräistä tarkastus- ja tiedonsaantioikeuksista (630/1998).
    Laki valtiontilintarkastajain ja valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja (353/1995)

    Opetus ja suoritustavat
    Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Oppimateriaalin tenttiminen yleisenä tenttipäivänä.

    Arvostelu
    0-5

    Opettaja
    Tomi Voutilainen ja Tommi Oikarinen

    Edeltävät opinnot
    Yleishallinto-oikeus (pakollinen edeltävä suoritus)

  • Kuntien ja maakuntien hallinto 5 op

    Sisältö
    Kuntien ja maakuntien itsehallinto, toimiala ja päätöksentekorakenne. Kunnallisoikeuden perusteet.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija hahmottaa kuntien ja kuntia suurempien alueiden asukkaiden itsehallinnon valtiosääntöoikeudellisen luonteen sekä kuntien ja maakuntien toiminnan hallinto-oikeudelliset lähtökohdat.
    Opiskelija tunnistaa kuntien ja maakuntien palvelutuotannon valtio-ohjauksen ja -valvonnan luonteen sekä oikeudelliset rajat. Opiskelija hahmottaa kunnan toimialan (kunnan yleis- ja erityistoimiala) sekä maakunnan toimialan (annetut tehtävät ilman yleistoimialaa). Opiskelija ymmärtää kunnan ja maakunnan päätöksentekorakenteiden oikeudelliset puitteet. Opiskelija tunnistaa kunnallisoikeuden erityispiiteet ja osaa suhteuttaa ne yleishallinto-oikeuteen.

    Oppimateriaalit
    Harjula – Prättälä: Kuntalaki – tausta ja tulkinnat, 9. uud. painos (2015) tai jokin muu ajantasainen kuntalain kommentaari.
    Haveri, Stenvall & Majoinen: Kunnallisen itsehallinnon peruskivet (2011)
    Matikainen: Rahoitusperiaate kunnallisen itsehallinnon turvaajana (2014)
    Valmisteilla olevaa maakunkuntalakia, maakuntien rahoituslakia ja maakuntajakolakia koskevat hallituksen esitykset opettajan luennoilla ilmoittamilta osin.

    Opettaja voi jakaa Moodlessa myös muuta oppimateriaalia.

    Säädökset
    Kuntalaki (410/2015)
    Kotikuntalaki (201/1994).
    Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirja (SopS 65/ ja 66/1991)
    Maakuntalaki (valmisteilla)
    Maakuntien rahoituslaki (valmisteilla)
    Maakuntajakolaki (valmisteilla)

    Suoritustavat
    (Luennot) ja kirjallisuus, jotka suoritetaan kirjallisilla tehtävillä, jotka tulee palauttaa Moodlessa viimeistään tenttipäivänä.
    Kirjallisten tehtävien aiheet ja laatimisohjeet ilmoitetaan viimeistään kolme viikkoa ennen kutakin tenttikierrosta kurssin sivulla Moodlessa.

    Opettajat
    Pauli Rautiainen

    Edeltävät opinnot
    Ennen kurssia suositellaan Yleishallinto-oikeus (5311304) opintojakson suorittamista.

    Lisätiedot
    Luennot tallennetaan Moodleen etäopiskelijoiden katsottavaksi.

    Opintojakso oli aikaisemmin nimeltään Kunnallisoikeus. Jos opiskelija on suorittanut Kunnallisoikeuden, ei hän voi suorittaa opintojaksoa Kuntien ja maakuntien hallinto.

  • Arviointi kehittämisen tukena 3 op (kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede)

    Sisältö
    Arviointi ajattelun ja toiminnan muotona. Arvioinnin erilaiset funktiot ja paradigmat. Arvot arvioinnin perustana. Hyvän arvioinnin ehtoja.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija
    - osaa tarkastella koulutusta ja sen toteuttamisesta kriittisesti arvioinnin näkökulmasta
    - kykenee laatimaan toteuttamiskelpoisia arviointisuunnitelmia tai toteuttamaan pienimuotoisen arvioinnin

    Oppimateriaalit
    - Atjonen 2007. Hyvä, paha arviointi tai Atjonen 2015. Kehittävä arviointi kasvatusalalla.
    - Chelimsky & Shadish (eds.) 1997. Evaluation for the 21st century. A Handbook
    - Muita opettajan ilmoittamia, ensisijaisesti internetistä saatavia resursseja

    Opetus ja suoritustapa
    1) Osallistuminen luentoihin 16 t ja harjoituksiin 8 t, omatoiminen työskentely 57 t
    tai
    2) opintotehtävien tekeminen Moodlessa, omatoiminen työskentely 81 t.
    Molemmissa vaihtoehdoissa omatoiminen työskentely sisältää joko arvioinnin toteutuksen tai arviointisuunnitelman laatimisen opiskelijan valitsemasta teemasta, joka vastaa hänen valitsemaansa pääainetta.

    Arvostelu
    0-5

    Arvosteluperusteet
    1) Aktiivinen osallistuminen kontaktiopetukseen. Arviointiraportin tai -
    suunnitelman laatu.
    2) Opintotehtävien laatu

    Opettaja
    Päivi Atjonen

    Lisätiedot
    Suoritusajankohta kevätlukukausi.

  • Koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmä 3 op

    Sisältö
    Suomalainen ja eurooppalainen koulutuspolitiikka ja koulutusjärjestelmä erityisesti historian näkökulmasta.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija
    - hallitsee koulutuspolitiikan historiallisen kehityksen eri vaiheet
    - tunnistaa tasa-arvon problematiikkaa suomalaisessa koulutuspolitiikassa
    - tuntee taloudellisten tekijöiden merkityksen politiikan muotoutumisessa
    - tietää globalisaation merkityksen kansalliselle koulutuspolitiikalle

    Oppimateriaalit
    Tentitään kaksi (2) teosta seuraavista:
    - Rinne, Jogi, Leppänen, Korpas & Klemelä (toim.) 2008. Suomalainen ja virolainen koulutus ja EU:n uusi koulutuspolitiikka.
    - Ahonen 2003. Yhteinen koulu. Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä.
    - Jauhiainen, Rinne, & Tähtinen (toim.) 2001. Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit.
    - Lehtisalo & Raivola 1999. Koulutus ja koulutuspolitiikka.
    - Ball 2005. Education policy and social class – the selected works of Stephen Ball.
    - Olssen ym. 2004. Education policy: Globalization, citizenship and democracy.
    - Kallo & Rinne 2006. Supranational regimes and national education policies - encountering challenge.
    - Whitty 2003. Making sense of educational policy.

    Em. teosten lisäksi opintopiirissä voi käyttää seuraavia teoksia:

    - Ball 2008. The education debate.
    - Bell 2006. Education policy: process, themes and impact.
    - Patomäki & Teivainen 2004. A possible world: democratic transformation of global institutions.
    - Ward & Eden 2009. Key issues in education policy.
    - Olssen 2010. Liberalism, neoliberalism, social democracy. Thin communitarian perspectives on political philosophy and education.
    - Jarvis 2010. Adult education and lifelong learning: Theory and practice (uusittu 4. painos)
    - Nicoll 2008. Flexibility and lifelong learning. Policy, discourse, politics.
    - Mitchell ym. 2011. Shaping education policy: Power and process.
    - Bates ym. 2011. Education policy, practice and the professional.

    Opetus ja suoritustapa
    Suoritustapa 1: Opintopiiri 18 t, omatoiminen työskentely 63 t.
    Suoritustapa 2: Teostentti avoimen yliopiston yleisenä tenttipäivänä 4 t,
    omatoiminen työskentely 77t.

    Arvostelu
    Opintopiiri: 0-5. Teostentti 0-5. Molemmat tentittävät teokset on suoritettava hyväksytysti samassa kuulustelussa.

    Opettaja
    Vahvistetaan myöhemmin

  • Työssä oppiminen ja henkilöstötyö 3 op

    Sisältö
    Työssä oppimisen ja ammatillisen kasvun käsitteistön ja teoreettisten perusteiden syventäminen. Henkilöstön kehittämisen perusteet, strategiat ja sovellukset sekä osaamisen johtaminen työelämän organisaatioissa.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija
    - tuntee työssä oppimiseen liittyvät peruskäsitteet ja ilmiöt
    - tuntee henkilöstön kehittämisen keskeiset lähestymistavat ja niiden historialliset kehitysvaiheet
    - tunnistaa henkilöstötyön perustehtävät

    Oppimateriaalit
    Kehittämissuunnitelman pohjana käytetään valikoiden
    seuraavia teoksia:
    - Billett 2001. Learning in the Workplace: strategies for effective practice.
    - Collin 2005. Experience and Shared Practice: Design Engineers’ Learning at Work (myös sähköinen julkaisu).
    - Eteläpelto, Collin & Saarinen (toim.) 2007. Työ, oppiminen, identiteetti.
    - Garrick 1998. Informal learning in the workplace. Unmasking human resource development.
    - Hytönen 2002. Exploring the practice of human resource development as a field of professional expertise (myös sähköinen julkaisu).
    - Kauhanen 2006. Henkilöstövoimavarojen johtaminen.
    - Viitala 2005. Johda osaamista! Osaamisen johtamisen teoriasta käytäntöön.
    - Lindström & Leppänen (toim.) 2002. Työyhteisön terveys ja hyvinvointi.
    - Virtanen & Sinokki 2013. Hyvinvointia työstä. Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt.

    Lisäksi valikoiden artikkeleita henkilöstön kehittämisen tieteellisistä aikakausjulkaisuista

    Opetus ja suoritustapa
    Aktiivinen osallistuminen luennoille 10 t tai luentoja korvaavat tehtävät, työelämän kehittämiseen liittyvän kehittämissuunnitelman tekeminen 61 t ja niiden käsittelyyn osallistuminen 10 t.

    Arvostelu
    Kehittämissuunnitelman perusteella 0-5

    Opettaja
    Vahvistetaan myöhemmin

    Lisätiedot
    Opintojakso on mahdollista suorittaa kokonaan etäopiskeluna. Avoimen yliopiston monimuotoisissa opinnoissa opintojakso suoritetaan luentoja korvaavilla tehtävillä ja laatimalla kehittämissuunnitelma verkkoympäristössä.

  • Organisaatiopsykologia 3 op

    Sisältö
    Kirjallisuus tutustuttaa opiskelijan työ- ja organisaatiopsykologian perusteorioihin, johtamiseen, organisaation muutokseen ja työyhteisöjen kehittämiseen laajemmin.

    Osaamistavoitteet
    Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata työ- ja organisaatiopsykologian keskeisimmät teoriasuuntaukset ja käsitteet, osaa soveltaa teoria- ja tutkimustietoa työpaikan käytännön ongelmien ratkaisemiseen, tuntee työyhteisöjen ja johtamisen
    ajankohtaisia kysymyksiä psykologian näkökulmasta tarkasteltuna sekä tuntee kirjallisuutta luettuaan laajemmin organisaatiopsykologian alan keskeisimpiä kysymyksiä.

    Oppimateriaalit
    Steptoe-Warren, G. 2013. Occupational psychology: an applied approach ja
    Pyöriä, P. (toim.) 2012 Työhyvinvointi ja organisaation menestys.

    Opetus ja suoritustapa
    Kirjallisuuden tenttiminen avoimen yliopiston yleisenä tenttipäivänä

    Arvostelu
    0-5

    Opettaja
    Matti Kuittinen

  • Johtamisen perusteet 3 op

    Sisältö
    Johtamisen tehtävät ja tasot. Yksilöiden, tiimien ja ryhmien johtaminen, motivointi ja valmentaminen, johtajuusajattelun ja -mallien kehitys, organisaation sosiaalinen rakenne, henkilöstöresurssien, kulttuurin, innovaatioiden ja muutoksen johtaminen, oppiva organisaatio, johtaminen globaalissa ympäristössä, etiikka, yrityksen yhteiskuntavastuu.

    Osaamistavoitteet
    Tiedolliset: Opiskelija tietää, mitkä ovat johtamisen ja organisoinnin peruskäsitteet, johtamisen perustehtävät sekä näiden yhteydet uudistuvaan liiketoimintaan. Opiskelija ymmärtää, että liiketoimintaa harjoitetaan globaalien vaikutussuhteiden verkostossa jatkuvasti ja muuttuvassa palvelutaloudessa.
    Taidolliset: Opiskelija osaa käyttää alan keskeistä käsitteistöä ja saa valmiuksia soveltaa oppimaansa erilaisissa johtamis- ja organisointitilanteissa.

    Oppimateriaalit
    Clegg, S., Kornberger, M. & Pitsis, T. (2008) Managing & Organizations. An Introduction to Theory & Practice. London: Sage.
    Muu materiaali.

    Opetus ja suoritustavat
    Verkkotentti ja oppimispäiväkirja.

    Arvostelu
    0-5

    Opettaja
    Esa Hiltunen

Opintomaksu
440 € (sis. rekisteröintimaksun).

Ilmoittautuminen
Viimeistään kaksi viikkoa ennen opintojen alkamista.

Toteuttaja
Mikkelin kesäyliopisto
Lönnrotinkatu 5
50100 Mikkeli
p. 015 210 300
koulutus@mikkelinkesayliopisto.fi
www.mikkelinkesäyliopisto.fi

Yhteyshenkilö
koulutussuunnittelija
Tiina Roikonen
p. 044 710 4240
tiina.roikonen@mikkelinkesayliopisto.fi