Työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot 25 op (UEF)

Opintojen kuvaus

Työ- ja organisaatiopsykologian perusopintokokonaisuudessa tutustutaan työssä tapahtuviin psykologisiin prosesseihin. Opinnot suoritettuaan opiskelijalla on yleiskuva työ- ja organisaatiopsykologian keskeisistä perusteorioista ja työhön liittyvistä sisältöalueista kuten johtaminen, työhyvinvointi sekä sosiaaliset verkostot. Lisäksi opinnot antavat mahdollisuuden perehtyä muun muassa digiajan työelämätaitoihin sekä ratkaisukeskeiseen toimintatapaan ja sen soveltamiseen vuorovaikutustilanteissa.

Työ- ja organisaatiopsykologian opinnoista voit suorittaa myös yksittäisiä jaksoja, ota yhteyttä ja kysy lisää: tiina.roikonen@mikkelinkesayliopisto.fi

Työ- ja organisaatiopsykologian perusopintojen opintojaksot:

Pakolliset opintojaksot (15 op):
Johdatus työ- ja organisaatiopsykologiaan 3 op
Organisaatioiden johtaminen 3 op
Työ ja psyykkinen hyvinvointi 3 op
Työelämän sosiaalipsykologia 3 op
Viestintä ja vuorovaikutus 3 op

Valinnaiset opintojaksot (10 op):
Alaisen ja esimiehen työyhteisötaidot 2 op
Digiajan työelämä 3 op
Elinvoimainen organisaatio 3 op
Eri-ikäiset työyhteisössä 2 op
Henkilöstön kehittäminen organisaatiossa 2 op
Kokous ja neuvottelu yhteistyön välineinä 3 op
Oman osaamisen tunnistaminen 3 op
Ratkaisukeskeinen ajattelu ja toiminta 2 op

Opintojen rakenne

  • Johdatus työ- ja organisaatiopsykologiaan 3 op - AY7025101

    Johdatus työ- ja organisaatiopsykologiaan 3 op

    Aika

    Verkkovälitteiset luennot ti 13.9.2016 klo 17.00–20.00 ja ti 20.9.2016 klo 17.00–20.00 Mikkelin kesäyliopistossa, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli. Luennot välitetään reaaliaikaisesti Joensuusta Mikkelin kesäyliopistoon.

    Sisältö

    Opintojakso antaa yleiskuvan organisaatiopsykologiasta, sen teoriahistoriasta, tärkeimmistä tutkimussuuntauksista ja teoreettisista lähestymistavoista. Se perehdyttää kaikille organisaatioille yhteisiin piirteisiin, organisaatioiden tehtäviin ja tavoitteisiin.

    Osaamistavoitteet
    Opintojakson suoritettuaan opiskelija saa yleiskuvan organisaatiopsykologiasta, sen teoriahistoriasta, tärkeimmistä tutkimussuuntauksista ja teoreettisista lähestymistavoista sekä ymmärtää psykologisen lähestymistavan sovellutusmahdollisuudet organisaatioiden tutkimiseen ja niiden kehittämiseen. Opiskelija tuntee kaikille organisaatioille yhteiset piirteet ja tietää organisaatioiden tehtävät ja tavoitteet. Hän tuntee työpsykologian, erityisesti työmotivaation ja asenteiden sekä ryhmäkäyttäytymisen perusteita ja osaa soveltaa niitä omaan työkäyttäytymiseen sekä asennoituu myönteisesti työyhteisön ja itsensä kehittämiseen.

    Oppimateriaali
    1) Chmiel, N. (toim.) (2008). An introduction to work and organizational psychology: An European perspect.
    2) Juuti, P. (2006). Or-ganisaatiokäyttäytyminen. Johtamisen ja organisaation toiminnan perus-teet.
    3) Juuti, P. (toim) (2011). Työyhteisön kehittäminen ja johtaminen.
    4) Lindström, K. & Leppänen, A. (toim.) (2002). Työyhteisön terveys ja hyvinvointi.
    5) Lämsä, A.-M. & Päivike, T. (2010). Organisaatiokäyttäytymisen perusteet.
    6) Steptoe-Warren, G. (2013). Occupational psychology. An applied approach.
    7) Viitala, R. (2007). Henkilöstöjohtaminen: strateginen kilpailutekijä.

    Opetus ja suoritustavat
    Vapaaehtoiset orientaatioluennot (6 h). Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävän tekeminen yksilötyönä.

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    PsT Matti Kuittinen

  • Organisaatioiden johtaminen 3 op - AY7025102

    Organisaatioiden johtaminen 3 op

    Sisältö
    Opintojakso antaa yleiskuvan organisaatioiden johtamisen ja toiminnan keskeisistä kysymyksistä ja osa-alueista.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija tuntee keskeisimmät johtamisen ja organisaation toiminnan kysymykset ja osa-alueet, tunnistaa strategian ja liiketoimintaympäristön vaikutuksen johtamiseen sekä hallitsee ja osaa käyttää johtamisen peruskäsitteitä.

    Oppimateriaali
    Peltonen, T. (2008 tai 2007). Johtaminen ja organisointi: teemoja, näkökulmia ja haasteita.

    Opetus ja suoritustavat
    Orientoivat verkkoluennot. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja verkkotentti.

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    KTM Henna Kokkonen

  • Työ ja psyykkinen hyvinvointi 3 op - AY7025103

    Työ ja psyykkinen hyvinvointi 3 op

    Sisältö
    Opintojaksolla käsitellään työhyvinvointia yksilö- ja organisaatiotasoisena ilmiönä ja perehdytään työhyvinvoinnin kokemiseen vaikuttaviin mekanismeihin.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija tutustuu yleisimpiin työuupumus- ja työn imu -teorioihin, niiden käsitteistöön ja alan suomalaiseen tutkimukseen, oppii teorian kautta tunnistamaan työhyvinvointia edistäviä tekijöitä sekä ymmärtää työpaikkakiusaamisen merkityksen työhyvinvointiin vaikuttavana tekijänä.

    Oppimateriaali
    1) Ahola, K. & Hakanen, J. (2010). Terveysammattilaisten työuupumus: erityisenä haasteena vuorovaikutus auttamistyössä. Duodecim, 126, 2139–2146.
    2) Einarsen, S. & Nilsen, M.B. (2015). Workplace bullying as an antecedent of mental health problems: a five-year prospective and representative study. International Archives of Occupational and Environmental Health, 88, 131–142.
    3) Hakanen, J. (2002). Työn imu ja työuupumus - laajennetun hyvinvointimallin kehittäminen ja testaaminen. Psykologia, 4, 291–301.
    4) Hansen, Å.M., Hogh, A., Garde, A.H. & Persson, R. (2014). Workplace bullying and sleeping difficulties: a 2-year follow-up study. International Archives of Occupational and Environmental Health, 87, 285-294.
    5) Juuti, P. & Salmi, P. (2014). Tunteet ja työ. Uupumuksesta iloon. Soveltuvin osin.
    6) Juuti, P. & Salmi, P. (2014). Työyhteisön ja työkavereiden merkitys työhyvinvoinnille. Teoksessa P. Juuti & P. Salmi (toim.) Tunteet ja työ. Uupumuksesta iloon. Sivut 93– 113.
    7) Luukkala, J. (2011). Jaksaa, jaksaa, jaksaa... -työhyvinvointitaito-jen kirja. Soveltuvin osin.
    8) Perhoniemi, R. & Hakanen, J. (2013). Työn imun ja ystävällisyyden siirtyminen työpareilla. Psykologia, 2, 88–101.
    9) Reknes, I., Einarsen, S., Knardahl, S. & Lau, B. (2014). The prospective relationship between role stressors and new cases of self-reported workplace bullying. Scandinavian Journal of Psychology, 5, 45–52.
    10) Salin, D. (2015). Risk factors of workplace bullying for men and women: The role of the psychosocial and physical work environment. Scandinavian Journal of Psychology, 6, 69–77.
    11) Tirkkonen, M. & Kinnunen, U. (2013). Palautumisen tehostaminen kasvattaa työhyvinvointia. Psykolo-gia, 3, 196–208.

    Opetus ja suoritustavat
    Perehtyminen itsenäisesti kirjallisuuteen ja oppimistehtävän tekeminen yksilötyönä.

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    PsM Minna Helkavaara

  • Työelämän sosiaalipsykologia 3 op - AY7025104

    Työelämän sosiaalipsykologia 3 op

    Sisältö

    Opintojakso antaa yleiskuvan sosiaalipsykologian peruskäsitteistä, teorioista ja menetelmistä.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija hallitsee sosiaalipsykologian peruskäsitteet, teoriat ja menetelmät, saa teoriatiedon ja käytännön työelämään liittyvien esimerkkien yhdistämisen kautta yleiskuvan sosiaalipsykologian perusteista.

    Oppimateriaali
    Tentittävä kirjallisuus:
    1) Suominen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. & Ahokas, M. (2011). Arjen sosiaalipsykologia. Ja
    2) Ahokas, M. ym. (2013). Sosiaalipsykologia. Tai Lahikainen, A. R. & Pirttilä-Back-man, A-M. (2000). Sosiaalipsykologian perusteet.

    Oppimistehtävä:
    Suominen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. & Ahokas, M. (2011). Arjen sosiaalipsykologia.
    Lisäksi vähintään yksi seuraavista tai jokin muu valitsemaasi aihepiiriin sopiva sosiaalipsykologian alaan kytkeytyvä teos:
    1) Ahokas, M., Ferchen, M., Hankonen, N., Lautso, A. & Pyysiäinen, J. (2014). Sosiaalipsykologia. 3.-5. painos.
    2) Burr, V. (2004). Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä.
    3) Brown, R. (2000). Group processes: Dynamics within and between groups.
    4) Er-win, P. (2005). Asenteet ja niihin vaikuttaminen.
    5) Helkama, K., Mylly-niemi, R. & Liebkind, K. (2013). Johdatus sosiaalipsykologiaan. 3.–9. painos.
    6) Hewstone, M. & Stroebe, W. (eds.) (2001). Introduction to so-cial psychology.
    7) Hogg, M-A. & Tindale, S. (eds.) (2007). Blackwell handbook of social psychology. Group processes.
    8) Kuusela, P. (toim.) (2007). Sosiaalipsykologia: yksilöstä yhteiskuntaan.
    9) Kuusela, P. & Saastamoinen, M. (2014) Hyvän elämän sosiaalipsykologia: toimijuus, tunteet ja hyvinvointi.
    10) Lahikainen, A.R. & Pirttilä-Backman, A-M. (2000). Sosiaalipsykologian perusteet.
    11) Lahikainen, A.R. ym. (toim.) (2012). Sosiaalipsykologian sukupolvet.
    12) Levine, J. M. (ed.) (2013). Group processes.
    13) Liebkind, K. (toim.) (2000). Monikulttuurinen Suomi: etniset suhteet tutkimuksen valossa.
    14) Pennington D. (2005). Pienryhmän sosiaalipsykologia.
    15) Pirttilä-Backman ym. (toim.) (2005). Arvot, moraali ja yhteiskunta: sosiaalipsykologisia näkökulmia yhteis-kunnan muutokseen.
    16) Pohjanheimo, E. (2015) Työyhteisön vuosi: sosiaalipsykologinen selviytymisopas.
    17) Pohjanheimo, E. (2012). Johda ihmistä: sosiaalipsykologiaa johtajille.
    18) Solares, E. & Liebkind, K. (2012). Ryhmienväliset ennakkoluulot ja niihin vaikuttaminen. Psyko-logia 05–06/2012, 357–368.
    19) Stangor, C. (2016) Social groups in action and interaction.

    Opetus ja suoritustavat
    Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtäväesseen laatiminen yksilötyönä tai verkkotentti tai kirjallisuuden tenttiminen avoimen yliopiston yleisenä tenttipäivänä.

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    PsM Tiina Immonen

  • Viestintä ja vuorovaikutus 3 op - AY7025105

    Viestintä ja vuorovaikutus 3 op

    Sisältö

    Opintojaksossa tarkastellaan vuorovaikutuksen ja viestinnän merkitystä työyhteisön ilmapiirin ja työn tuloksellisuuden rakentajana. Siinä tutustutaan ryhmäprosesseihin ja niiden ohjaamiseen. Lähiopetuksessa perehdytään toimivan vuorovaikutuksen rakentamisen keinoihin työyhteisössä. Erilaisten osallistumisen tapojen vaikutusta havainnollistetaan harjoituksin. Alustusten ja keskustelujen kautta avataan ryhmäroolien ja asenteiden merkitystä työyhteisön toimivuudelle. Lähdekirjallisuudessa tulevat esille myös kommunikaatioanalyysitaidot ja työryhmien kehitysvaiheiden ilmentymät vuorovaikutuksessa.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija osaa tarkastella vuorovaikutuksen ja viestinnän merkitystä työyhteisön ilmapiirin ja työn tuloksellisuuden rakentajana, tutustuu ryhmäprosesseihin ja niiden ohjaamiseen sekä kehittää valmiuksiaan työyhteisödynamiikan havainnoimiseen ja ymmärtämiseen.  

    Oppimateriaali

    Kirjallisuus (2–3 seuraavista):
    1) Dunderfelt, T. (2011). Konttorikemiaa.
    2) Goffman, E. (2012). Vuorovaikutuksen sosiologia.
    3) Goleman, D. (2008). Tunneäly työelämässä.
    4) Goleman, D. (2014). Aivot ja tunneäly, uusimmat oivallukset.
    5) Griffin E. (8. painos 2012 tai 9. painos 2014). A First look at communication theory.
    6) Haddington, P. & Kääntä, L. (toim.) (2011). Kieli, keho ja vuorovaikutus. Multimodaalinen näkökulma sosiaaliseen toimintaan.
    7) Isokorpi, T. (2008). Napit vastakkain.
    8) Jokinen, A., Juhila, K. & Suoninen, E. (2006). Diskurssianalyysi liikkeessä.
    9) Järvinen, P. (2011). Esimies työn vaikeus ja viisaus.
    10) Keltikangas-Järvinen, L. (2010). Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot.
    11) Kopakkala, A. (2005). Porukka, tiimi, jengi.
    12) Kuusela, S. (2013). Esimiehen vuorovaikutustaidot.
    13) Miller, K. (2014). Organizational communication. Approaches  and processes.
    14) Mönkkönen, K. & Roos., S. (2010). Työyhteisötaidot.
    15) Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus - dialoginen asiakastyö.
    16) Rasila, M & Pitkonen, M. (2010). Erilaisuuden riesa ja rikkaus.
    17) Rieke, R. D., Sillars, M. O. & Peterson, R. (2013). Argumentation and critical decision making.
    18) Räisänen, K. & Roth, K. (2012). Hankalat tyypit työelämässä.
    19) Saarinen, M. & Aalto-Setälä, P. (2009). Perkele - tunneosaamisen oppikirja esimiehille.
    20) Vartia, M., Lahtinen, M., Joki, M. & Soini, S. (2009). Työyhteisötörmäyksiä - ristiriitojen käsittely työpaikalla.

    Artikkelit (lisämateriaaleja):
    1) Albert, L. S. & Moskowitz, D. S. (2014). Quarrelsomeness in the workplace: An exploration of an interpersonal constract within the organisational context. Organizational Psychology Review 2014. Vol. 4(1), 27–48.
    2) George, J.M. (2010). Dual tuning.
    3) Cote, S. & Hideg, I. (2011). The ability to influence others via emotional displays.
    4) Groth, M. & Grandey, A. (2012). From bad to worse.
    5) Samnani, A-K. (2013). Workplace bullying and employee performance.
    6) Scott, B.A. (2012). A conceptual framework for the study of popularity at workplace.
    7) Van Gleef, G.A. (2012). Emotional influence at work. Take it EASI.

    Opetus ja suoritustavat

    Oppimistehtävien tekeminen kirjallisesti yksilötyönä.

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    KTM Henna Kokkonen


  • Alaisen ja esimiehen yhteistyötaidot 2 op - AY7025106

    Alaisen ja esimiehen yhteistyötaidot 2 op

    Sisältö

    Opintojaksolla käsitellään työyhteisötaitoja, niiden tunnistamista ja ymmärtämisen merkitystä. 

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija perehtyy siihen, mitä alais- ja esimiestaidoilla tarkoitetaan sekä hallitsee työyhteisötaitoihin liittyvän kokonaiskuvan.

    Oppimateriaali
    1) Keskinen, S. (2005). Alaistaito - luottamus, sitoutuminen ja sopimus.
    2) Mönkkönen, K. & Roos, S. (2010). Työyhteisötaidot.
    3) Roos, S. & Mönkkönen, K. (2015). Ihmisiksi työssä - työyhteisötaidoilla yhteistä vaikuttavuutta.

    Opetus ja suoritustavat
    Johdantoluento verkossa. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävä.  

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    KTM Henna Kokkonen

  • Digiajan työelämä 3 op - AY7025107

    Digiajan työelämä 3 op

    Sisältö

    Opintojaksossa määritellään yhteisöllisesti tutkimukseen perustuen digiajan työelämätaitoja ja osaamista. Opiskelun pedagoginen malli on rakennettu siten, että siinä opitaan hyödyntämään digiajan tiimioppimisen ja yksilöllisen oppimisen työskentelytapoja vuorotellen. Opinnoissa tarkastellaan käytännön esimerkkien avulla työn ja oppimisen muutosta sekä uusien työpaikkojen organisoitumista verkkoon (internet). Tuotokset kootaan yhteen, yhteiseen digitaaliseen työympäristöön, jossa ne vertaisarvioidaan. Oppimistehtävissä hyödynnytettävät sovellukset ja ympäristöt ovat päätelaiteriippumattomia ja opiskelussa voidaan hyödyntää myös opiskelijoiden omia älypuhelimia tai tablet-laitteita.

    Osaamistavoitteet
    Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää sosiaalisen median merkityksen organisaatio- ja henkilöstöviestinnässä, myynnissä ja markkinoinnissa sekä osaa soveltaa sosiaalisen median työvälineitä omassa työssään. Hän myös osaa tilannekohtaisesti valita tehtävälle/projektille parhaiten soveltuvat digitaaliset työvälineet ja toimintaympäristöt niin itsenäiseen kuin tiimipohjaiseen työhön. Lisäksi opiskelija tuntee sosiaaliseen mediaan liittyvät suositukset, netiketin ohjeistukset ja CC-lisensoinnin periaatteet.

    Oppimateriaali
    1) Aalto, T. & Uusisaari, M.Y. (2010). Löydy - Brändää itsesi verkossa.
    2) Isokangas, A. & Kankkunen, P. (2011). Suora yhteys. Näin sosiaalinen media muuttaa yritykset.
    3) Vilmilä M. (2011). Brändi ja rekrytointi digitaalisessa maailmassa. Sosiaalinen Media HR – Työkaluna (Pro gradu -tutkielma).
    4) Karppi, T. (2014). Disconnect.Me. User Engagement and Facebook (Disconnect.Me - Käyttäjien sitoutuminen ja Facebook).
    5) Matikainen, J. & Villi, M. (2013). Mobiilit mediasisällöt. Sisältöjen tuottaminen, jakelu ja kulutus sosiaalisessa mediassa.
    6) Norrena, J. (2013). Opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä. "Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse".

    Opetus ja suoritustavat
    Opiskelija osallistuu verkko-opetukseen ja -keskusteluun. Lisäksi opiskelija suorittaa teemoihin liittyviä yksilö-, pari- ja ryhmätehtäviä verkossa sekä perehtyy kirjallisuuteen ja muuhun oheismateriaaliin.

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    KM Maj-Britt Kentz

  • Elinvoimainen organisaatio 3 op - AY7025108

    Elinvoimainen organisaatio 3 op

    Sisältö

    Opintojakson tavoitteena on perehtyä sekä kirjallisuudessa että käytännössä organisaation elinvoiman käsitteeseen. Opintojaksolla opiskelija arvioi kohdeorganisaation elinvoimaa, sen vahvuuksia ja kehityskohteita suhteessa organisaation elinvoiman käsitteeseen. Elinvoimaiset organisaatiot ylläpitävät yhteiskunnallista hyvinvointia ja siten elinvoiman elementtien tunnistaminen ja tiedostaminen on äärimmäisen tärkeää. Opiskelija oppii myös pohtimaan organisaation kehittämistä elinvoimaisemmaksi a) tunnistaen sen heikkoudet ja arvioiden niiden kehittämistä ja b) ennen kaikkea tunnistaen organisaation elinvoiman lähteet ja suunnitellen näiden elinvoimatekijöiden turvaamisen ja vahvistamisen.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija oppii tunnistamaan organisaation elinvoimaisuuden osa-alueita ja oppii ymmärtämään näiden tekijöiden välisiä suhteita. Hän saa valmiuksia oman organisaation elinvoiman ja kilpailukyvyn arvioimiseen sekä hahmottaa oman organisaation elinvoimatekijät sekä kehityskohteet.

    Oppimateriaali
    Tarvainen, T. (2015). Opas organisaation elinvoimaan. Ote väitöskirjasta. Itä-Suomen yliopisto. Lisäksi muu omavalintainen aihetta tukeva kirjallisuus esim. oppaan lähdeluettelossa mainituista lähteistä.

    Opetus ja suoritustavat
    Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävä yksilötyönä.

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    KTM Tiina Tarvainen

  • Eri-ikäiset työyhteisössä 2 op - AY7025109

    Eri-ikäiset työyhteisössä 2 op

    Sisältö
     
    Opintojakson tavoitteena on oppia ymmärtämään, tunnistamaan ja jäsentämään sukupolvieroja työelämäkokemuksissa. Opiskelija perehtyy kirjallisuuden avulla eri-ikäisten kokemuksia ja yleisemmin työelämämuutoksia valottavaan kirjallisuuteen. Keskeisiä kysymyksiä tehtävävalinnasta riippuen ovat muun muassa: Miten eri sukupolvet suhtautuvat työelämään, erityisesti työelämän muutostilanteessa? Miten eri sukupolvien vahvuudet saadaan työpaikalla käyttöön? Mitä merkitystä sillä on esimerkiksi johtamisen, tiimityön, yhteistyön, työelämän muutosten jne. kannalta, että meillä on työpaikoilla ja työelämässä eri-ikäisiä ihmisiä erilaisine sukupolvikokemuksineen suhteessa työhön? 

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija osaa tunnistaa ja eritellä eri-ikäisten työntekijöiden erilaisia työelämäkokemuksia ja suhtautumista työelämään sekä hahmottaa eri-ikäisten yhteistyön haasteita ja vahvuuksia työyhteisössä.

    Oppimateriaali
    Tehtävässä hyödynnettävä teosta Järvensivu, A., Nikkanen, R. & Syrjä, S. (toim.) (2014). Työelämän sukupolvet ja muutoksessa pärjäämisen strategiat.
    Lisäksi vähintään kahta muuta seuraavista:
    1) Alasoini, T. (2014). Työn organisoinnin muutostrendit: teknistaloudellinen ja sosio-kulttuurinen näkökulma. TEM/Työn tulevaisuus seminaari 5.5.2014.
    2) Ilmarinen, J. (2005). Työtoveri toista sukupolvea.
    3) Lämsä, A-M. & Hautala, T. (2004). Organisaatiokäyttäytymisen perusteet.
    4) Petäjäniemi, T. (2005). Eri-ikäiset samassa työyhteisössä. Artikkeli Ilmarinen.
    5) Pyöriä, P. (toim.) (2012). Työhyvinvointi ja organisaation menestys.
    6) Pyöriä, P., Saari, T., Ojala, S. & Siponen, K.

    (2013). Onko Y-sukupolvi toista maata? Nuorten työorientaatio 1980-,

    1990- ja 2000-luvuilla. Hallinnon tutkimus, 32(3), 197–212. 7) Siltala, J. (2007). Työelämän huonontumisen lyhyt historia - mukana uudet huononnukset. Muutokset hyvinvointivaltioiden ajasta globaaliin hyperkilpailuun. 2. uudistettu laitos. 8) Turunen, T. (2012). Työorientaatiot muutoksessa? Suomalaisten palkansaajien työhön ja organisaatioon sitoutuminen sekä työhön kohdistuvat odotukset eurooppalaisessa vertailussa.

    Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:4.

    Opetus ja suoritustavat

    Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävä.

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    PsT Kati Kasanen

  • Henkilöstön kehittäminen organisaatiossa 2 op - AY7025110

    Henkilöstön kehittäminen organisaatiossa 2 op

    Sisältö
     
    Opintojakso perehdyttää henkilöstön kehittämisen monipuoliseen kenttään sekä teorian että käytännön näkökulmista.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija perehtyy organisaatioissa tapahtuvaan henkilöstön kehittämiseen ja sen eri keinoihin sekä tekee konkreettisen kehittämissuunnitelman.

    Oppimateriaali
    1) Hyppänen, R. (2013). Esimiesosaaminen - liiketoiminnan menestystekijä.
    2) Kauhanen, J. (2012). Henkilöstövoimavarojen johtaminen.
    3) Viitala, R. (2014). Henkilöstöjohtaminen - strateginen kilpailutekijä.

    Opetus ja suoritustavat
    Johdatusluento verkossa. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävä. 

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    KTM Henna Kokkonen

  • Kokous ja neuvottelu yhteistyön välineinä 3 op - AY7025111

    Kokous ja neuvottelu yhteistyön välineinä 3 op

    Sisältö

    Opintojaksossa perehdytään kokous- ja neuvottelutilanteiden kulkuun. Käytännön harjoitusten kautta opetellaan kokous- ja neuvottelutilanteissa tarvittavia ryhmäviestintä- ja ihmissuhdetaitoja, kuten perusteltujen puheenvuorojen käyttöä, eriävän mielipiteen ilmaisemista ja tutustutaan erilaisiin viestintätyyleihin.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija pystyy analysoimaan omaa kokous- ja neuvottelukäyttäytymistään ja on perillä siitä, millainen toiminta vaikuttaa myönteisesti asioiden etenemiseen ja millainen taas haittaa sitä. Opiskelija hallitsee kokoustekniikan ja kykenee itse toimimaan kaiken tyyppisissä tehtävissä sekä kokous- että neuvottelutilanteissa ja tietää, mitkä asiat on otettava huomioon kokoukseen tai neuvotteluun valmistauduttaessa. Lisäksi hän osaa toimia ryhmän jäsenenä erityyppisten neuvottelukumppanien kanssa.

    Oppimateriaali
    (aiheen mukaisesti soveltuvin osin):
    1) Huhtinen, P. (2008). Neuvottelijan vuorovaikutustaidot.
    2) Kansanen, A. (2002). Neuvottelu- ja kokoustaito.
    3) Keisala, K. (2012). Monikulttuurisen työyhteisön viestintä.
    4) Lehtonen, J. & Kortetjärvi-Nurmi, S. (2008). Neuvotellen tulokseen.
    5) Leinonen T. (2014). Neuvottelut pelinä - Miten voittaa loukkaamatta vastapuolta.
    6) Miettinen, S. & Torkki, J. (2008). Neuvotteluvalta - miten tulen huippuneuvottelijaksi.
    7) Paasolainen, S. (2012). Päätöksenteko yhdistyksessä.
    8) Repo, I. (2008). Viestintätaitoopas aikuisopiskelun ja työelämän vuorovaikutustilanteisiin.
    9) Surakka, T. (2006). Työyhteisön palaverit – yhdessä tavoitteisiin.
    10) Vaahtio E.-L. (2008). Pärjää palaverissa!
    11) Vanha-aho P. & Mäkelä K. (2007). Neuvottelutaidon opas

    Opetus ja suoritustavat
    Verkkoluennot. Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävien tekeminen yksilötyönä.

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    FT Juha Leskinen

  • Oman osaamisen tunnistaminen 3 op - AY7025112

    Oman osaamisen tunnistaminen 3 op

    Sisältö

    Opintojakson tavoitteena on perehtyä omaan osaamiseen tehtävien sekä vertaiskeskustelujen kautta. Opintojaksolla opiskelija tarkastelee ja pohtii omaa osaamistaan ja myös ammatillista identiteettiään. Oman osaamisen ja identiteetin tunnistaminen auttaa hahmottamaan markkinoita, joilla omalle osaamiselle olisi kysyntää. Oman osaamisen tunnistaminen auttaa myös hahmottamaan henkilökohtaisia kehityskohteita ja konkretisoi tulevaisuuden ammatillisia vaatimuksia, haasteita ja erityisesti mahdollisuuksia.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija saa valmiuksia omien vahvuuksien, osaamisen ja tieto- ja taitopotentiaalin tunnistamiseen. Hän saa varmuutta oman osaamisen hallintaan ja kehittämiseen sekä oppii tunnistamaan niitä markkinoita, joilla omalle osaamiselle olisi kysyntää.

    Oppimateriaali
    1) Elmore, L. (2010). Personal branding 2.0. Women in business, March, 2–14.
    2) Labrecque, L.I., Markos, E. & Milne, G.R. (2011). Online personal branding: processes, challenges, and implications. Journal of Interactive Marketing, 25, 37–50.
    3) Parantainen J. (2013). Tuotteistamisen perusteet. Tuotteista palvelusi, tuplaa katteesi.
    4) Uski, S. ja Lampinen, A. (2014). Social norms and self-presentation on social network sites: Profile work in action. New Media & Society, 17, 1– 18.

    Opetus ja suoritustavat
    Itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävien tekeminen yksilötyönä verkossa.  

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    KTM Tiina Tarvainen

  • Ratkaisukeskeinen ajattelu ja toiminta 2 op - AY7025113

    Ratkaisukeskeinen ajattelu ja toiminta 2 op

    Sisältö

    Opintojakso antaa yleiskuvan ratkaisukeskeisyyden periaatteista sekä niiden soveltamisesta käytännössä omassa toiminnassa sekä vuorovaikutuksessa esimerkiksi työyhteisössä.

    Osaamistavoitteet
    Opiskelija saa yleiskuvan ratkaisukeskeisyyden periaatteista ja ymmärtää ratkaisukeskeisyyden ajattelutapana. Hän ymmärtää ratkaisukeskeisen lähestymistavan sovellutusmahdollisuudet vuorovaikutuksessa ja omaa toimintaa ohjaavina periaatteina. Lisäksi hän oppii havainnoimaan omaa ja toisten toimintaa ratkaisukeskeisyyden näkökulmasta.

    Oppimateriaali
    1) Opettajan myöhemmin ilmoittama artikkeli.
    2) Orientaatioluentojen luentomoniste. Sekä
    3) Jong, B. (2013). Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Lyhytterapia instituutti. Luvut 1–7. Tai sen tilalla vaihtoehtoisesti yksi seuraavista:
    1) Ahola, T. & Furman, B. (2007). Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään. 
    2) Ahola, T. & Furman, B. Tuplatähti (2012). Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään.
    3) Hirvihuhta, H. & Litovaara A. (2003). Ratkaisun taito. Luvut 1, 3, 4 ja 6.

    Opetus ja suoritustavat

    Orientaatioluennot (2 h, Moodle) sekä itsenäinen perehtyminen kirjallisuuteen ja oppimistehtävän tekeminen yksilötyönä.  

    Arvostelu
    hyväksytty/hylätty

    Opettaja
    YTM Arttu Puhakka

Opintomaksu
395 e, ja maksu sisältää Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston perimän maksun. Opintomaksu laskutetaan kolmessa erässä.

Ilmoittautuminen

Opintoihin on jatkuva ilmoittautuminen. Ilmoittautumiset Mikkelin kesäyliopiston toimistoon, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, puh. (015) 210 300, 015 210 302 tai ilmoittautumislomakkeella

Toteuttaja

Mikkelin kesäyliopisto

Lönnrotinkatu 5

50100 Mikkeli
Puhelin: 015 210 300, 210 302

Sähköposti: koulutus@mikkelinkesayliopisto.fi
WWW: http://www.mikkelinkesayliopisto.fi

Yhteyshenkilö
Mikkelin kesäyliopiston koulutussuunnittelija Tiina Roikonen, tiina.roikonen@mikkelinkesayliopisto.fi